Taidan lopettaa säätiedotusten likemisen ja luotta vain jalkoihini! Siis toissa yönä oli jalkani niin kipeät että en saanut nukuttua, ja eilen ne olivat kuin sementillä täytetyt, mutta eilen satoi, ja vähän tänäänkin. Kyllä jalat tietävät!

Ei onnistu!

Nyt olen kirjoitellut pari kertaa, mutta en löydä tekstejäni. Ne on varmaan kadonnut cyperavaruuten. Olen vaihatanut nimeni cretshen okko, että tällä nimellä löytää blogin, jos nyt joku haluaa lukea.

Ekolokista

Eilen illalla teki mieleni kaakota, joten tein pitkästä aikaa isoisäni vanhan reseptin mukaa, Kupin pohjalle ensin kaakota ja sokeria sekä vispikermaa, se vatkataan sitten kuohkeaksi pikkulusikalla. Minä vatkasin ja vatkasin, ei tapahtunut mitään. Piti olla ekologista vispikermaa, joten ajattelin se on varmaan siinä syy, vaikka minulla on ennenkin ollut ekologista kermaa. Kaadoin sitten kuuman veden päälle, eikä se kyllä maistunut yhtä hyvältä kuin ennen. Tänä aamuna otin sitten kahviini sitä "ekologista kermaa", se olikin ekologista maito! Purkki oli samanlainen kuin kermassa, ja tavallisesti en käytäkkään vispikermaa kahvissa, vaan kahvikermaa.
Okologiset tuotteet on kyllä hyviä, mutta joskus tulee mieleen huijataanko meitä siinäkin? Porkkanat esim. eivät ole saman mallisia, kuin maalla ennen kasvatetut ihan luonnollisesti. Ne oli suippoja juureen päin, mutta nämä ekologiset ovat tasa paksuja patukoita! Ja miksi ekologiset on kalliimpia, niidenhän pitäisi olla halvempi, kun niihin ei käytettä mitään kalliita myrkkyjä?

Aukesi!

Olin muutaman päivän poisheitettynä täältä, mutta nyt pääsin viimeinkin sisälle!
Pitäisi jatkaa vähän tuohon edelliseen kirjoitukseen muistelemista. Ennen sitä aikaa, kun siivosin mummolleni, asuimme Ella-Maria nimisellä alueella, siis Kokkolassa. Ne oli omistus asuntoja, ja perheiden kuului vuorotellen siivota rappuset.Tietysti se osa lankesi minulle, olin noin 14-15 v. Siitä työstä en rasittunut enkä ollut moksistaan, vaan lauleskelin aina siivotessani. Suosikki lauluni oli silloin Kaunis pesijätär. Japp. Kotimaa Portugal on Ninan..... En näe kuviani? Mikähän vika ny tuli?

Kerran viikossa.

Yritän pitää tavoitteena kirjoitella täällä vähintäänkin kerran viikossa, joten tänään ei tämän kummenpaa.

UUSI VUOSI

Siitä on tainnut kulua jo vuosi, kun viimeksi kirjoittelin. Ajattelin silloin, että se on niin turhaa kirjoitella, jos ei kukaan lue, mutta voinhan kirjoittaa silti muistojani ylös, jos vaikka vanhemmiten unohtuu.
Tänä aamuna lumi toi nuoruudestani muiston, kun ajattelin nähdessäni lunta on tullut niin paljon, että ois ihanaa viedä matot lumihankeen pöllyytettäväksi, niistä tulee niin raikkaita. Sitten se nuoruus muisto, joka ei ollut minelle ruusuilla tansimista. Olin noin 16 v. kun jouduin siivoamaan mummolleni. Hän asui viidennessä kerroksessa, ja minun piti raahata yksin suuri plyyshimatto ulos hankeen, talossa oli kyllä hissi, mutta matto oli vietävä vähän kauemmaksi talosta, ja se oli painavampi kuin minä itse. Kaikenlisäksi mummoni huoneisto oli valtavan iso, ja minun piti kontaten pestä lattiat. Olin heikko siivoamisesta, että jalkani vapisivat. Palkaksi sain lämmitettyä kaurapuuroa, ja noin 20 mk:kaa rahaa. Kaikenlisäksi vilustuin siitä usein, ja äitini vain tuumasi: Aina se Kerttu on sairaana!